Takaisin valoon
Vastavalmistunut Marissa palkataan työvoimatoimiston kautta lakiasioita hoitavaan konsulttifirmaan. Marissa on innoissaan mahdollisuudesta aloittaa uusi, itsenäinen elämä. Marissan palkkaa työhön pohjois-afrikkalaistaustainen suomalainen mies. Haastavassa ja palkitsevassa työssä Marissalle annetaan paljon vastuuta. Pian esimies lähettää Marissan Saksaan tekemään firmalle hankintoja ja saapuu lopulta myös paikalle. Alkuun hurmaava esimies alkaa käyttäytyä uhkaavasti ja väkivaltaisesti.
Saksasta matka etenee Tunisiaan, jossa Marissa huumataan ja kaapataan. Hänet pakotetaan omaksumaan uusi identiteetti Sarana, jonka keho kelpaa vain häväistykseen, hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyyn.
Elokuvan tarina kertoo ihmiskaappausten hämärästä maailmasta, sekä sieltä selvinneen työläästä prosessista koota minuutensa uudelleen, samoin kuin koko ihmisyytensä pala palalta. Traumaattisen kokemuksen jälkeen voi Marissan mielestä päästä valoon, kun ei jää kiinni vihaan ja katkeruuteen.
Elokuva on lajityypiltään dramatisoitu dokumenttielokuva, eli se liikkuu sekä dokumentti- että fiktioelokuvan ilmaisualueilla. Elokuvassa kuultavat haastattelut ovat oikeita ja haastatteluissa kuvaillut tapahtumat on dramatisoitu näyttelijöiden avulla.
Marissan rinnalla haastatellaan myös muita tapahtumille keskeisiä henkilöitä. He ovat Marissan entinen poikaystävä Risto, rikosylikomisario Mika Tauru, Tunisian Suomen suurlähetystön virkailija Päivi Akkanen-Kouki sekä turvakodin työntekijä Pentti Petroff. Näyttelijöinä dramatisoiduissa jaksoissa toimivat Stella Kylä-Liuhala ja Kiumars Zarei, joiden rinnalla näyttelevät myös Henri Tuominen, Nora Löfving-Lihtonen, Kerli Kyllönen ja Pihla Maalismaa.
Takaisin valoon kuvattiin Suomessa ja Tunisiassa. Tunisiassa kuvaukset tehtiin yhteistyössä paikallisen Sindbad Productions elokuvatuotantoyhtiön kanssa.
Taustaa
Ihmiskauppa on maailmanlaajuinen ilmiö, jolla on monia ilmenemismuotoja. Ilmiön todellista laajuutta on vaikea arvioida, mutta sen on arvioitu olevan yksi maailman tuottoisimmista järjestäytyneen rikollisuuden muodoista. Arvioiden mukaan valtaosa ihmiskaupan uhreiksi joutuneista ovat naisia ja tyttöjä ja maailmanlaajuisesti yleisin ihmiskaupan ilmenemismuoto on seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa. Tällä tarkoitetaan henkilön painostamista tai pakottamista prostituutioon, seksiteollisuuden käyttöön tai muun seksuaalisen hyväksikäytönkohteeksi, esimerkiksi seksiorjuuteen.
Ihmiskaupan lähtömaat ovat tyypillisesti verrattain köyhiä maita. Suomi on pääasiallisesti ihmiskaupan kohde- ja kauttakulkumaa, eli ihmiskaupan uhreja tuodaan Suomeen muualta tai kuljetetaan Suomen läpi hyväksikäytettäväksi toiseen valtioon. Ihmiskauppaa esiintyy myös rajojen sisällä ja sekä uhri että tekijä voivat olla suomalaisia. Elokuvassa kerrottava tarina on Suomessa harvinainen tapaus, mutta valitettavasti ihmiskauppatapauksia on tullut viime vuosina esiin useampia myös Pohjolassa.
(lähde: www.ihmiskauppa.fi)
Yhteistyökumppaneina toimivat Rikosuhripäivystys, Suomen Mielenterveysseura ja Like Kustannus. Otava-konserniin kuuluva Like Kustannus on julkaissut Marissan tarinasta myös kirjan. Kirjan on yhdessä Marissa Jaakolan kanssa kirjoittanut Ari Väntänen.
https://www.riku.fi/fi/etusivu